Pohjois-Norja,Finnmark 8/2015: Nordkapp 71 o 10' 21

"5.8.2015
Nordkapp. Sinne me menisimme tänään. Tänään, kun ilma on kirkas ja lämmin, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja näkyvyys on hyvä, kävisimme Maailman laidalla." 
Lainaus matkapäiväkirjastani.

Tie Nordkappiin on kivinen ja pitkä... No, ei aivan vaan pitkä ja mutkainen se on. Kunnoltaan E6 ja E69 tiet ovat hyviä. E69:llä tie hieman kapenee ja se vaikuttaa heti ajonopeuteen ja -aikaan. E69:n osuus matkasta on 129 km pitkä alkaen Olderfjordista, päättyen Nordkappiin. Maisemat ovat koko ajomatkan ajan merelliset ja vuorelliset. Matkaa täytyy tehdä varoen lampaita ja poroja. Lampaita makoilee siellä täällä maanteillä, mutkien takana ja mäkien alla. Niitä pitää oikeasti varoa, sillä ne ei väistä. Ne vain jatkaa makoiluaan vaikka ajaisit autolla kuinka lähelle. Ne pitää kiertää, sillä ne ei kierrä tai nouse väistääkseen. Kuumalla ilmalla (reilu +20 astetta) saattoi olla osuutta asiaan, en tiedä onko ne aina noin laiskalla päällä. Karitsat olivat kyllä söpöjä. Porot vielä lampaiden lisäksi. Juuri, kun olin ajatellut, että porot eivät olisi täällä haittana, että eiväthän ne pysty näillä main olemaan ja liikkumaan, koska tienviereltä nousee jyrkät seinämät vuorille niin, mitä vielä! Eikös vain yksi hyppinyt juoksujalkaa vuoren rinnettä alas suoraan ajotielle. Juuri ja juuri saatiin väistettyä.

Oman jännityksen matkaan tuo tunnelit. Ne on pitkiä ja jotkut niistä alittavat meren. Pisin tunneli Nordkappiin mentäessä on Nordkappin tunneli, jolla on pituutta 6,9 km ja se alittaa meren syvimmillään 212 metriä merenpinnan alapuolelta. Kaiken kaikkiaan tällä ainoalla Nordkappiin johtavalla tiellä on tunneleita viisi ja niiden yhteispituus on 15,5 km. Ja vielä vähän poroista. Ne tosiaankin asuvat ja elävät näillä kivikkoisilla rinteillä. Kaksi sellaista oli jäänyt tunnelin päähän säikyttelemään turisteja ja paikallisia. Tunnelista poistuttaessa näkyvyys on suoraan eteenpäin, tunnelin ulkosivuille ei tietenkään voi nähdä ja tällaisessa paikassa porot nyt väijyivät. Onneksi juuri ennen tunnelista poistumista meitä vastaan tuli auto, joka välkytteli varoitukseksi valoja. Ei saatu porosta osumaa tälläkään kertaa.

E69 on kansainvälisen E-tieverkon pohjoisin tie ja myös maailman pohjoisin tie, joka on yhteydessä kansainväliseen päätieverkostoon. Tien varrella sijaitseva Honningsvåg on taas Norjan pohjoisin kaupunki ollen myös eräs maailman pohjoisimmista kaupungeista. Honningsvågissa pidimme tauon ja kävimme siis yhdessä maailman pohjoisimmista ruokakaupoista. Ostimme evääksi tietysti maailman parasta, aina tuoretta norjalaista leipää, tuorejuustoa, salamia, juustoa ja kurkkua. Jälkiruuaksi Norjalaisia mansikoita, joiden hinta oli aivan sama kuin meillä Suomessa lähikaupoissa, vajaa 5 euroa rove. Kaikki ei ole Norjassa kalliimpaa kuin meillä.

Honningsvågista on Nordkappiin matkaa enää vain 33,5 km. Tie kulkee jyrkänteiden reunoilla ja nousu on kova. Ylämäki Nordkappiin vain nousee ja nousee. Autot voi mäkeä ylös kiikkuessa olla kovilla ja olihan tien varrella jonkun auto keittänyt. Tienvarren pydähdyspaikalla näimme kivenkerääjiä. Ihmiset kokeilevat onneaan ja halkovat liuskekiviä fossiilien toivossa. Sellainen olisi toki hienoa löytää.


Nordkappia lähestyttäessä myös meri vilahtelee suurten tasanteiden takana. Kaikki näyttää valtavalta. Tasanteet ovat niin laajoja, että voi nähdä todella kauas. Porotokka juoksee tunturin laen tundralla ja porot näyttävät olevan hyvin lähellä, mutta ovat todellisuudessa hyvin kaukana. Kallioseinämät ovat valtavia, korkeita yhtenäisiä laattoja, jotka muodostavat tämän Euroopan pohjoisimman niemenkärjen. Nordkappin rakennukset näkyvät jo kauan ennen kuin saavumme puomein varustetuille lipunmyyntipisteille. Nordkappin aluemaksu on noin 25,- / aikuinen ja alueella voit oleskella vuorokauden. Alueella on Nordkapphallen, jonka ikkunoista Pohjoisen jäämeren ihailu käy vaikka kahvikupposen kera. Nordkapphallenissa on lahjatavaraliikkeitä, joista voi ostaa t-paitoja, laukkuja, lippiksiä, avaimenperiä ja tarroja "Nordkapp 71.10.21" teksteillä. Aluelipun hintaan kuuluu Nordkapp Panoramafilm esitys Nordkapphallenin panoramateatterissa. Filmi vie matkalle Nordkappin neljään vuodenaikaan näyttäen muun muassa revontulien täyden väriloiston pohjoisen taivaalla. Me emme käyneet katsomassa filmiä, koska meillä oli Morse mukana eikä sitä voinut jättää yksin kuumaan autoon odottelemaan meitä.

Maailman laidalla. Tähän päättyy Eurooppa.

Nordkapp 71.10.21

"Kuka muka? Minäkö?"
Veistos Mor og barn (Äiti ja lapsi) kuuluu Barn Av Jorden (Maailman Lapset) -monumenttiin,
jonka ovat tehneet seitsemän lasta eripuolilta maailmaa.

Nordkappin retki on yksi hienoimmista retkistä joita olen tehnyt. Vaikka suuriosa päivästä meni autolla matkatessa niin maisemat olivat matkalla niin hienot ja jollain tapaa järkyttävän suuret, että jo pelkkä ajomatkakin on kokemus. Tosin vähän pelottava sellainen. Nordkappiin meidät tuonut ylämäki oli toistepäin ajettaessa alamäki, jyrkkä alamäki. Moottorijarrutusta oli pakko tehdä koko ajan ja siitä huolimatta olin huolissani, että jarrut loppuu kesken. Auton vierellä, tien reunan jatkeena oli rotko minne lie, en uskaltanut oikein katsoa. Taaskin näki kaus, niin kaus, että hirvittää vieläkin. Nordkappin mäestä alas päästyämme katsoin autossa olevaa talouspaperirullaa, siihen oli puristunut sormieni painaumat.

Nordkappin niemi on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Siellä tuntee itsensä todella pieneksi, kun kaikki ympärillä oleva luonto on niin julmetun suurta. Merellä keikkuva vene näytti veteen pudonneelta tennarilta, lokki perhoselta. Mittasuhteet menivät aivan sekaisin. Nordkapp on luontonähtävyys, joka on koettava ja nähtävä kerran elämässä.